Jyllinmaa_Tunnus_vaaka_RGB_kelt

Suomalaisyrittäjiä #1: Stepan Sarpaneva – sissimarkkinoija

Kellosepän ammatti on nykypäivänä harvinainen, mutta itsensä elättäminen omia kelloja valmistamalla on Suomessa täysin poikkeuksellista: Stepan Sarpaneva on ainoa laatuaan. Ja hän on menestynyt. Sarpaneva tekee vähän kelloja, ja ne ovat vaikeasti saatavilla. Markkinointi ja myynti tiivistyy lauseeseen ”Not for everyone”.

Asiakasrekisteriä ei ole, postituslistalle ei pääse vaikka haluaisi. Jos haluaa seurata, mitä kelloseppien rokkitähdelle kuuluu, pitää silmä kovana tarkkailla Sarpaneva Watches:n ja S.U.F Helsingin Facebook- ja Instagram -sivuja. Kauppa kuitenkin käy, kelloja kiitellään ja kysellään häneltä ympäri maailmaa.

Stepan Sarpanevan Korona K1

Stepan Sarpanevasta on jo olemassa paljon hyviä haastatteluja. Artikkeleita löytyy mm. Suomen Yrittäjien, HS:n ja Monochromen sivuilta ja videohaastatteluja Slush:n ja Watchuseek:in Youtube-kanavilta.

Pyrin keskittymään tässä haastattelussa erityisesti Stepanin mielipiteisiin myynnistä, markkinoinnista yrittäjänä ja liikemiehenä. Yrittäjällä on nimessään kaksi ässää, mutta hihasta niitä löytyy vielä muutama lisää.

Kaapelitehtaan kellosepänverstas on kuin oma maailmansa: idyllinen, pyhyyttä ja rauhaa henkivä paikka. Aika tuntuu pysähtyvän sitä mittaavien teosten syntypaikassa. Hartaan tunnelman rikkoo vain satunnainen metallintyöstölaitteen hydraulipumpun pihahdus.

Kalusteet on laadukkaita uniikkeja yksilöitä vuosikymmenten takaa, ja paikkaa koristaa kellokuvien lisäksi suomalainen design eri muodoissaan, monet moottoriurheiluun liittyvät artefaktit sekä täytetty karhun pää.

On ilmiselvää, että vaikka verstas on hygienialtaan laboratoriotasoa, samalla ollaan myös taiteilijan ateljeessa. Pärjätäkseen yrittäjänä taiteilijan täytyy kuitenkin olla terävä myös talousasioissa.

Teräs on usealla markkinalla syrjäyttänyt jalometallit arvokellojen päämateriaalina. Viime vuosisadan kriiseistä teräskellot selvisivät parhaiten: kultaa, hopeaa tai jalokiviä sisältäneet kellot hajotettiin, ja niiden koneistot heitettiin roskiin.

Syntyperäinen Sarpaneva, sopivassa paikassa myös suomalainen

Stepan Sarpanevan menestys on syntynyt hänen omilla ansioillaan. Suomi ei ole Sveitsin tapainen kelloseppäyrittäjien kehto, mutta suomalaisella kelloseppäkoulutuksella ja osaamisella on maailmalla hyvä maine, tästä kiitos kuulunee nykypolvesta Kari Voutilaisen ja Stepan Sarpanevan kaltaisille kuuluisuuksille.

Sarpaneva Watches -yritys on perustettu Helsinkiin 2003. Yrityksen brandissa suomalaisuus on luonnollisesti mukana, mutta kellot Sarpaneva tekee ensisijaisesti materiaaleista, jotka sopivat hänen ideaansa kyseisestä tuotteesta parhaiten.

-Käytän kellojeni kuorissa suomalaista Outokummun terästä. Se sopii kellojen työstämiseen hyvin, ja kun voi valita suomalaisen vaihtoehdon, otan mielummin sen. Ruostumattoman teräksen tuottaminen kuormittaa luontoa suunnattomasti, mutta suomalainen teräs kuusi kertaa kiinalaista vähemmän. Teräs on ikuista. Tekemäni kellojen elinkaari on joka tapauksessa pitkä.

Tämä on totta. Sarpaneva -kellojen hinnat vaihtelevat 15 000-100 000 euron välillä. Hinta saattaa kuulostaa kovalta. Kellot kuitenkin taideteoksiin verrattavia käsityön mestariteoksia, joiden tekemiseen on kulunut satoja työtunteja.

Hyvin pidettynä mekaaninen kello voi kestää käyttökunnossa satoja vuosia. Siitä ei lopu akku. Käyttöjärjestelmä ei vanhene. Sekunnit ja minuutit on samoja edellisellä, kuluvalla ja ensi vuosituhannellakin. Toki kelloa ei enää osteta pelkästään ajan mittaamiseen, sillä on arvo sinänsä.

”Vähän ja vaikeasti saatavilla” 

#Sarpanevawatches  #Notforeveryone

Samaan aikaan monen muun kestohyödykkeen elinkaarta on markkinataloudessa pärjäämisen takia lyhennetty: Sesonkivaatteet vanhenevat ja hajoavat kvartaalissa, käyttötekniikka vuodessa-parissa ja osa rakennuksistakin kestää enää pahimmillaan vain kymmeniä vuosia. Jos haluaa jättää jotain henkilökohtaista tavaraa perinnöksi lapsilleen, kellot ja korut alkavat olla ainoita, jotka voivat teoriassa kestää käyttökuntoisena vielä lapsenlapsillekin.

-Rannekkeissa materiaalivalinnat on monipuolistuneet. Nahkaisten rannekkeiden lisäksi suosisin itsekin yhä enemmän myös erilaisia kankaisia tai kumisia vaihtoehtoja. Monen asiakkaan maailmankuvaan tiettyihin kelloihin sopii vain laadukkaimmat nahkarannekkeet. Heille kellonranneketta voi verrata edustuspuvun kenkiin: On eri asia pitääkö juhlissa jalassaan alligaattorinnahasta tehtyjä kenkiä vai kumisaappaita. Kestävimmät ja laadukkaimmat nahkarannekkeet tehdään yhä alligaattorin nahasta, kasvatetuista eläimistä.

National Geographicin mukaan alligaattorien ensimmäiset esi-isät astelivat maapallolla noin  245 miljoonaa vuotta sitten, onhan siinä melko pitkä tuotekehitystyö takana.

Sarpanevan mukaan suomalainen kellokulttuuri eroaa Keski-Euroopasta. Täällä kulttuuri on nuorta, meillä löytyy ihmisiä, joille arvokello voi yhä olla ensisijaisesti ”vain” kello. Tämä voi toisinaan johtaa tilanteisiin, jossa kelloa pidetään kädessä niin hirvimetsällä saalista nyljettäessä kuin saunassakin, vaikka kumpikin tilanne aiheuttaa kellolle välittömän tarpeen huollolle ja perusteelliselle puhdistukselle. Kun Suomessa yhdenkin arvokellon omistaja on vielä melko harvinainen ilmestys, Keski-Euroopassa tavallisellakin tallaajalla voi helposti olla kolme erilaista arvokelloa, yksi arkeen, yksi juhlaan ja yksi vapaa-ajalle.

Markkinalla on siis vielä tilaa. Kuinka Sarpaneva myy kellojaan?

Sarpaneva kuvaa itse kellojansa lähinnä kännykällä: ”Kännykkä soveltuu lähikuvaamiseen yllättävän hyvin, ja sillä saa kellosta kuvan paljon järjestelmäkameraa nopeammin.” Kellosepän kättä koristaa kruunupäinen kuunaama -tatuointi. Kuunaama on Sarpaneva-kellojen tavaramerkki. Sarpaneva -kellomalleista tunnetuin malli on Korona (”kruunu”), joka viittaa kellotaulun kehän visuaaliseen ilmeeseen.

Sissimarkkinoija

-Kellot on tärkeimpiä. Pyrin minimoimaan kaiken muun ympärillä olevan turhan, aikaa ja resursseja syövän hötön pois. Kun aloitin oman yritykseni, tajusin melko pian, että liiketoiminnan pysyvyyden ja tasaisen toiminnan kannalta yksilöllisten kellojen rinnalle kannattaa tuoda sarjatuotantona valmistettava merkki. Sarpaneva UhrenFabrik (S.U.F) -kellojen teko aloitettiin 2004, ja oikea tasapaino SUF- sekä Sarpaneva-kellojen välillä on mahdollistanut sekä taiteellisen vapauden että kannattavan liiketoiminnan.

SUF-kellot ovat sarjatuotantoa, mutta valmistusmäärät ovat hyvin pieniä. Kelloja tehdään esimerkiksi 25 kpl sarjoissa.

Reilu kymmenen vuotta sitten Sarpaneva kävi läpi vaiheen, missä hän mietti yrityksen laajentamista. Yrittäjä sai kyselyjä ja tarjouksia isommista tuotantomääristä, ja hetken aikaa hän mietti vakavasti yritystoiminnan tuntuvaa kasvattamista. Neuvottelut ja suunnitelmat kuitenkin kariutuivat ennen isompien investointien toteutumista.

-Yritys toimii parhaiten pienenä: Kellojen tekeminen vie aikaa ja sitoo pääomia, jos toimintaa kasvattaisi, sitä pitäisi kasvattaa todella paljon, jolloin pääomaa ja työvoimaa pitäisi olla myös rutkasti. Riskit nousisivat äkkiä mahdottomiksi.

Sarpaneva pitää myös jakelun ja jälleenmyynnin tiukasti itsellään. Kellojen hinnat ovat korkeita, mutta samanlaisilla ominaisuuksilla varustetut kellot isomman yrityksen valmistamina maksaisivat lähes tuplasti sen mitä Sarpanevat nyt.

Myynti, markkinointi, asiakasrekisteri? Ei, ei ja vielä kerran ei.

– Mulla ei ole niin suuria jälleenmyyntikanavia, että mun pitäisi kiertää ympäri maailmaa esittelemässä tuotteita. Me tehdään kelloja, laitetaan kuva internettiin ja sitten ihmiset kysyvät että mistä tällaisen saa ostettua. Kun niitä tehdään vähän, tämä on mahdollista. Jos niitä tehtäisiin enemmän, olisimme lirissä.

Rehellisesti sanoen, yksityisyrittäjänä pystyn kyllä samaistumaan Sarpanevan ajatuksiin erittäin vahvasti. Kaikkien yritysten ei ole järkevää kasvaa määrättömästi.

-Isompi yritys tarvitsisi ison markkinointi- ja myyntiorganisaation, jakelijoita ja jälleenmyyntikumppaneita. Lopulta ei olekaan rahaa eikä aikaa tehdä sitä kaikkea, mitä isomman yrityksen pyörittäminen vaatisi. Tämän jälkeen alettaisiin polttamaan rahaa, yleensä vielä jonkun toisen rahaa. Ja ei sillä saa vastinetta sille rahalle. Tätä on maailmalla yritetty monta kertaa.

-Kaikkein tehokkainta on pysyä pienenä. Jos asiakas oikeasti haluaa Sarpanevan, hänen pitää tulla Helsinkiin hakemaan sitä: Sitä ei saa muualta. Ja näin he myös tekevät.

Näin asiakkuudenhallinta-taustaisena konsulttina kiinnostaa tietää, miten hoidat asiakkuuksia. Onko sinulla asiakasrekisteriä?

– Ei, en pidä asiakasrekisteriä, GDPR:t jne tuovat vain turhia riskejä, joita en halua ottaa. En myöskään halua lähettää asiakkaille yhtään spammia.

Niin tai siis ajattelin, että varmaan moni asiakkaistasi haluaisi kuulla edes välillä että mitä sinulle kuuluu ja mitä on seuraavaksi tulossa.

-Sitten heidän pitää ottaa asiasta selvää. Kellojeni idea on ”vähän ja vaikeasti saatavilla”. Se on tärkeämpää kuin olla isosti läsnä. Kun mä julkistan uuden kellomallin, teen senkin Instagramissa ja Facebookissa (S.U.F Helsingin Instagram & Facebook) En kerro siitä edes toimittajakavereilleni. Heiltä tuleekin joskus palautetta, että ”et sitten kertonut tästä minulle”. Vastaan, että seuraa näitä mun kanavia niin tiedät! 🙂

Rehellisesti sanoen, tähän osuuteen on vaikeampi samaistua. Toisin kuin Sarpanevan kelloissa, konsulttipalveluja on ”paljon ja helposti saatavilla”.

-Ei ole myöskään aikaa tai resursseja alkaa kirjoittamaan kymmeniä erilaisia tiedotteista viidellä eri kielellä ja tehdä uusia versioita, että toimittajat voisivat sitten copypastata niitä omiksi jutuikseen. Ei. Ei ole aikaa, ei resursseja. Oma seuraajaryhmäni kyllä tietää ja ymmärtää ja osaa tulkita että mitä täältä on seuraavaksi tulossa. Toisaalta mediakin rakastaa myös sitä, että kun joku tulee yllätyksenä: Lopulta tuotteet puhuvat puolestaan, ja jos ne resonoivat kelloa hankkivassa asiakkaassa, se riittää minulle.

Jos siis haluat tietää, mitä Sarpanevalta on tulossa seuraavaksi, seuraa Sarpaneva Watches:ia Instagramissa ja Facebookissa ja S.U.F Helsinkiä Instagramissa & Facebookissa. Yritysten www-sivut löytyvät täältä: Sarpaneva Watches & S.U.F. Helsinki. #supportyourlocal

Lämmin kiitos Stepanille mielenkiintoisesta haastattelusta!